"Kirves-Kale" Suojasto kuului epäilemättä siihen harvalukuiseen joukkoon, joka tekee henkirikoksia kertatoisensa jälkeen. Vaikka suurin osa tapon tehneistä ei koskaan palaa henkirikoksen takia vankilaan, Kale ja hänen kaltaisensa palaavat sillä tappamisen kynnys on heillä hyvin matala. Murhia Suojaston tilillä oli tiettävästi ainakin kolme tuomittua. Suojastohan aloitti "uransa" tällä saralla jo hyvin nuorena, hän oli tuskin kahdeksaatoista vuotta kun tappoi isänsä. Tarkkaan ei muisteta, puukottiko vai ampuiko Suojasto hänet, mutta lopuksi heitti kuitenkin ruumiin pihakaivoon. Suojasto erottui kadunmiehestä jo groteskilla ulkomuodollaan: Otsaan oli tatuoitu teksti 'helvetin portit', kaulaan ranskaksi 'hirtetään tästä', tosin helvetin portit -teksti oli viimeisellä lusimiskerralla sutattu yli. Kaiken kaikkiaan Suojastolla oli niin paljon tatuointeja ympäri kehoa että niistä ei ota pirukaan selvää nyt kun Suojasto on jo siirtynyt sitä Pimeyden Ruhtinasta tapaamaan.
Suomi24-palstalla nimimerkki "raumalainen" muistelee lapsuuttaan Suojaston naapurustossa: "Lapsena isä ja äiti ja kavereiden äidit varotti Suojastosta. Se asui ihan lähellä meidän taloa. Siinä ,oliko se Kartanontie.... tais olla. Niin siis siinä talossa, jossa asui alkoholisteja. eikös se kerran aiheuttanu tulipalonkin siellä? Itse olin sillon vielä niin pieni,etten muista. Toinen nimimerkki "muistumia menneestä" kertoo tavanneensa Suojaston Pori Jazzeilla 1970-luvun alussa, jolloin tapahtuma oli vähemmän elitistinen kuin nykyään: "Kävelimme jossain porukassa Kirjurinluodon ponttoonisiltaa pitkin, ja Kale heitteli Mora-puukkoa sillan päällä olleisiin lankkuihin. Kohta kesän jälkeen kuultiin Kalen tappaneen Eurajoella naapurissa asuneen vanhan miehen." Sama nimimerkki kertoo "Kalen" ("tai pikemminkin hänen nimensä") tulleen esille seuraavan kerran Kuuskajaskarin linnakkeella, jossa ensimmäisellä alokasviikolla joku tuli naapurituvasta kertomaan, että viereisen sängyn päädyssä lukee "Paavo Suojasto" (Paavo oli hänen ensimmäinen nimensä), vaan eipä alokas Suojastoa näkynyt eikä kuulut. Tottakai kaikki paikalliset tiesivät, kenestä on kyse. Sänkyihin ja kaappeihin oli vaan teipattu nimet jonkin kutsuntalistan mukaan, eikä kantahenkilökunta nähtävästi tiennyt, että ko. henkilö on Kakolassa. Joku siinä väänsi vitsiäkin, että yöllä voisi havahtua Kalen kouriin kurkulla: "Minä vaan tässä vähän parantelen peittoa".
Suojaston 90-luvulla Raumalla tavannut henkilö muistelee että "eipä se Kalevi nyt niin kauhean skarppi enää 90-luvulla tainnut olla,vaikka taisi voittaa useampiakin painonnostokilpailuja." Viimeiset elinvuotensa Suojasto asui Eurajoella, ja häntä kuvailtiin leppoisaksi mieheksi. Huvittavaa oli se, kun Suojaston kuoltua poliisi julkaisi lehdessä asiasta uutisen ja painotti sitä että Suojaston kuolema oli luonnollinen.
lähde: keskustelu.suomi24.fi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kale oli tosiaankin leppoisa ja mukava mies. Veti nyytsin ja heinosen kanssa sinolia pankin rappusilla. Tappo muuten ekaks tapoks myllärin lapijoella. Ja joutupa kerran pakenemaan honkasta 3 kerroksen parvekkeeltakin.
Kalella oli kyllä Helvetin Portit otsassaan jonka hän myöhemmin peitti huivilla. Kale joi viinaa ihan pullosta ei sinulla Eurajoella. Hän oli hevosmies. Rakasti lapsia ei ikinä tehnyt pahaa lapsille tai sanonut pahaa. Toinen tatuointi oli leikkaa irti tästä.Hän tuli uskoon loppumetreillä ja pääsi Taivaankotiin.
Lähetä kommentti